Pohjois-Savon kunnat, pääkaupunki ja hyvinvointialue

Jos olet koskaan miettinyt, mitä kaikkea Pohjois-Savo pitää sisällään, et ole yksin. Maakunta tunnetaan Kuopiosta ja järvimaisemistaan, mutta sen hallinnollinen rakenne – kunnat, seutukunnat ja tuore hyvinvointialue – on yhtä kiinnostava; tässä katsauksessa käymme läpi, mitkä 19 kuntaa muodostavat Pohjois-Savon, miten ne jakautuvat viiteen seutukuntaan ja mitä vuoden 2023 alussa aloittanut hyvinvointialue tarkoittaa käytännössä.

Pohjois-Savossa on 19 kuntaa, mikä tekee siitä yhden Suomen kuntaverkostoiltaan tiheimmistä maakunnista harvaan asutulla alueella.

Pohjois-Savon liitto (maakunnan liitto)

Hyvinvointialueen perustaminen on suurin sote-uudistus Suomessa vuosikymmeniin – se muuttaa koko palvelujärjestelmän rakennetta.

Kaavin kunta (paikallishallinto)

Asukasluku (2023): 248 190 ·
Kuntien määrä: 19 ·
Kaupunkien määrä: 5 ·
Pinta-ala (maa): 16 509 km² ·
Pääkaupunki: Kuopio

Kuusi keskeistä tunnuslukua kertovat maakunnan rakenteesta yhdellä silmäyksellä.

Mitä kuntia kuuluu Pohjois-Savoon?

Pohjois-Savon 19 kunnan joukossa on viisi kaupunkia ja 14 muuta kuntaa. Kaupunkistatus on myönnetty Iisalmelle, Kiuruvedelle, Kuopiolle, Suonenjoelle ja Varkaudelle (Pohjois-Savon liitto (maakunnan liitto)).

Pohjois-Savon 19 kuntaa listana

• Iisalmi
• Joroinen
• Kaavi
• Keitele
• Kiuruvesi
• Kuopio
• Lapinlahti
• Leppävirta
• Pielavesi
• Rautalampi
• Rautavaara
• Siilinjärvi
• Sonkajärvi
• Suonenjoki
• Tervo
• Tuusniemi
• Varkaus
• Vesanto
• Vieremä

Luettelo perustuu Pohjois-Savon liiton (maakunnan liitto) ja Sosiaali- ja terveysministeriön (STM, valtionhallinto) tietoihin, jotka ovat yhteneväiset.

Seutukunnat ja niiden kunnat

Viisi seutukuntaa jakaa maakunnan hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Ylä-Savo on seutukunnista suurin kuntamäärältään.

• Kuopion seutukunta: Kuopio, Siilinjärvi (Pohjois-Savon liitto)
• Ylä-Savon seutukunta: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä (Pohjois-Savon liitto)
• Varkauden seutukunta: Varkaus, Joroinen, Leppävirta (Pohjois-Savon liitto)
• Sisä-Savon seutukunta: Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto (Pohjois-Savon liitto)
• Koillis-Savon seutukunta: Kaavi, Rautavaara, Tuusniemi (Pohjois-Savon liitto)

Mallin anti: seutukunnat kokoavat pieniä kuntia yhteen, mikä helpottaa alueellista kehittämistä. Ylä-Savo on selvä painopiste – seitsemän kuntaa ja yli 20 000 asukasta – kun taas Sisä-Savo ja Koillis-Savo jäävät väestömäärältään pienemmiksi.

Mikä on Pohjois-Savo?

Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnasta ja se sijaitsee Itä-Suomessa (Pohjois-Savon liitto (maakunnan liitto)). Maakunnan pinta-ala on 20 366 km², josta maata on 16 509 km². Asukasluku vuoden 2023 tilaston mukaan on 248 190 (Pohjois-Savon liitto).

Pohjois-Savon maakunnan sijainti

• Rajautuu pohjoisessa Kainuuseen, idässä Pohjois-Karjalaan, etelässä Etelä-Savoon, lännessä Keski-Suomeen ja luoteessa Pohjois-Pohjanmaahan.
• Maakunnan suurimmat järvet ovat Kallavesi ja Suvasvesi.
• Pääkaupunki Kuopio on maakunnan keskus, josta on hyvät yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin.

Maakunnan sijainti yhdistää Itä- ja Keski-Suomen. Kuopion asema liikenteen solmukohtana tekee Pohjois-Savosta portin Savoon ja Karjalaan.

Pohjois-Savon historia lyhyesti

Savon maakunnan jakautuminen Etelä- ja Pohjois-Savoon tapahtui 1990-luvun maakuntauudistuksessa. Ennen sitä Savo oli yksi hallinnollinen kokonaisuus. Pohjois-Savon vaakuna, jossa on kaksi virtaa ja karhu, periytyy historiallisesta Savon vaakunasta (Wikipedia (tietosanakirja)).

Implikaatio: maakunnan hallinnollinen rakenne on muotoutunut historian saatossa, ja hyvinvointialue vie yhdentymistä pidemmälle kuin mikään aiempi uudistus.

Mikä on Pohjois-Savon pääkaupunki?

Kuopio on Pohjois-Savon pääkaupunki ja maakunnan suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku on noin 126 600, mikä tekee siitä maakunnan selvän väestökeskittymän (Pohjois-Savon liitto (maakunnan liitto)).

Kuopio – Pohjois-Savon keskuskaupunki

• Kuopio on tunnettu korkeakoulustaan (Itä-Suomen yliopisto), Puijon tornista ja Kallaveden saaristosta.
• Kaupunki on maakunnan taloudellinen ja kulttuurinen keskus.
• Kuopion satama ja torin ympäristö ovat suosittuja vierailukohteita.

Kuopion rooli ylikunnallisena keskuksena on olennainen sen takia, että noin puolet koko maakunnan väestöstä asuu Kuopion seudulla.

Kuopion asukasluku ja merkitys

Asukasluku 126 600 (2023) on yli puolet koko maakunnan 248 190 asukkaasta. Tämä tarkoittaa, että Kuopio on paitsi hallinnollinen keskus, myös työpaikkojen ja palvelujen kannalta elintärkeä. Ilman Kuopiota maakunta menettäisi yli puolet väestöstään ja suuren osan veropohjasta.

Mitä tehdä Pohjois-Savossa?

Pohjois-Savo tarjoaa monipuolisia elämyksiä niin luonnosta, kulttuurista kuin ruoasta kiinnostuneille. Maakunnan järvimaisemat ja metsät houkuttelevat liikkujia, ja kaupungeissa riittää tapahtumia ja ravintoloita.

Luontokohteet ja kansallispuistot

• Tahko (Siilinjärvi) – yksi Suomen suurimmista hiihto- ja laskettelukeskuksista, toimii myös kesäaktiviteettien keskuksena.
• Puijon torni (Kuopio) – 75 metriä korkea torni, josta avautuu näköala Kallavedelle ja järvimaisemaan.
• Kolin kansallispuisto – vaikka Kolin pääosa on Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savon puolelta on reittejä ja järvinäkymiä.
• Kallavesi ja Suvasvesi – yli 1000 järveä, tarjolla melontaa, kalastusta ja veneilyä.

Luonto on maakunnan tärkein vetovoimatekijä. Tahko ja Puijo ovat tunnetuimpia, mutta rauhallisemmat reitit Rautavaaralla tai Tervossa tarjoavat hiljaisuutta ja erämaan tuntua.

Kulttuuri ja tapahtumat

• Kuopion tanssii ja soi – kansainvälinen tanssifestivaali, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1970.
• Iisalmen oopperajuhlat – vuosittainen oopperatapahtuma Iisalmessa.
• Varkauden kesäteatteri – perinteinen ulkoilmateatteri Leppävirralla ja Varkaudessa.
• Museot ja galleriat – esim. Kuopion taidemuseo, Iisalmen kulttuurikeskus.

Kulttuuritarjonta on monipuolista: isoja festivaaleja, oopperaa, teatteria ja paikallisia museoita. Tapahtumat tuovat maakuntaan kävijöitä ympäri Suomen.

Ruoka ja paikalliset herkut

• Kalakukko – savolainen perinneruoka, joka on leivonnainen, jossa on kalaa ja sianlihaa. Kuopion torilla on useita kalakukkokauppiaita.
• Mustamakkara – erityisesti Kuopiossa ja lähikunnissa valmistettu verimakkara, tarjoillaan usein puolukkahillon kanssa.
• Savolaiset rieskat ja leivät – ohut, hiivaton rieska on savolainen erikoisuus.
• Paikalliset juustot ja kalatuotteet – esim. savustettu muikku ja lähituottajien juustot.

Ruokaperinne on vahva: kalakukko on nimisuojattu EU:ssa ja mustamakkara on kuopiolainen brändi. Maakunnan markkinat ja torit ovat parhaita paikkoja maistaa aitoja makuja.

Mikä on Pohjois-Savon hyvinvointialue?

Pohjois-Savon hyvinvointialue (myös Pohjois-Savon sote) aloitti toimintansa 1.1.2023. Se vastaa kaikkien maakunnan 19 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Hyvinvointialueen tehtävät

• Sosiaalihuollon palvelut (lastensuojelu, vanhustenhoito, vammaispalvelut).
• Terveydenhuollon palvelut (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, psykiatria).
• Pelastustoimi (palokunnat, onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu).
• Ympäristöterveydenhuollon valvonta.
• Kouluterveydenhuolto ja neuvolatoiminta.

Hyvinvointialueen perustaminen on suurin sote-uudistus Suomessa vuosikymmeniin. Kuntien vastuulla olevat sote-palvelut siirtyivät uudelle hallinnolle, mikä muuttaa koko palvelujärjestelmän rakennetta (Kaavin kunta (paikallishallinto)).

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kunnat

Kaikki 19 Pohjois-Savon kuntaa kuuluvat hyvinvointialueeseen. Tämä on sama kuntaluettelo, joka kuvattiin aiemmin: Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM, valtionhallinto)).

Hyvinvointialue kattaa siis koko maakunnan, eikä se noudata seutukuntarajoja. Tämä on tietoinen ratkaisu: yksi iso organisaatio pystyy paremmin yhdenmukaistamaan palveluita ja vähentämään päällekkäisyyksiä.

Kuvio on selvä: faktat maakunnan rakenteesta ovat vankkoja, mutta hyvinvointialueen todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosien mittaan.

Aiheeseen liittyvää: Mänttä-Vilppula: Taidekaupungin palvelut, veroprosentti ja tapahtumat · S-market Äänekoski – aukioloajat ja palvelut

Usein kysytyt kysymykset

Pohjois-Savon maakunta on esimerkki siitä, miten hallinnollinen rakenne – 19 kuntaa, viisi seutukuntaa ja tuore hyvinvointialue – vaikuttaa arkipäivän palveluihin. Suurimmalle kävijäryhmälle, kotimaisille matkailijoille, valinta on selvä: jos haluat yhdistää luonnon, kulttuurin ja kaupunkielämän, Kuopio ja Tahko houkuttelevat. Jos kaipaat hiljaisuutta, pienet kunnat kuten Tervo tai Rautavaara tarjoavat erämaan rauhaa. Maakunta pitää pintansa, vaikka väestökehitys on haastava – hyvinvointialueen on onnistuttava, tai muuten palveluverkko ohenee ja muuttoliike kiihtyy.